Motivaatio

Päätät aloittaa laihdutuksen. Lisäät liikuntaa ja tarkkailet syömistäsi. Ensimäiset viikot sujuvat kuin siivillä ja tulosta syntyy huikeasti. Sitten tuleekin pääsiäinen ja huomaat, että kaikki tekemäsi työ itsesi eteen vaan jää. Kilot tulevat takaisin ja motivaatio häviää. Kuulostaako tutulta? - Sama täällä!

Kuva lainattu menaiset lehden facebook-sivulta.

Itse olen kuitenkin reilun vuoden aikana oppinut, ettei kannata stressata juhlapyhien takia. Kyllähän sitä tuli itsekkin herkuteltua jouluna, ehkä hiukan liikaakin, mutta mitä väliä. Paino nousi muutaman kilon, mutta kun arki alkoi ja aloin syödä ja liikkua normaalisti, kilot hävisivät viikossa. 
            
             Laihdutus ei ole väliaikainen tradikaali muutos, vaan elämäntapa. Kyseessä on siis elämäntapojen muutos terveellisempiin tapoihin. Liikkunnan ei pitäisi olla "pakkopullaa". Liikuntaakin kun voi harrastaa niin monella muullakin tapaa, kuin vaan juoksemalla tai kuntosaliharjoittelulla. 
             Kun itse löysin tämän balanssin ruokailun ja liikunnan välillä, huomasin, että oma oloni on monella tapaa paljon parempi: olen energisempi, iloisempi ja jaksavampi. Näitä tavoitteita on paljon vaikeampi saada kuukauden kitudieetillä. Kun pidän motivaation aiheena energisyyden ja paremman olon, pysyy motivaatio tasaisena. Tottakai myös tulokset motivoivat jatkamaan.
             Monesti tarvitsemme pienen tönäisyn, että  löydämme tämän balanssin, ja silloin olisi hyvä kysyä apua ammattilaiselta. Ainakin Pieksämäellä on todella hyvät personal trainerit ja ravitsemusterapeutit. Kun syömisessä on jokin ongelma, ei sen kanssa kannata jäädä yksin -varsinkaan kun apua on tarjolla.
            Itseäni kaikista eniten motivoi liikkumaan taukojen jälkeen liikkunasta tuleva hyväolo. Jos minua ahdistaa, menen salille ja puran sen sinne. Olen ollut todella onnellinen kun olen löytänyt liikunnasta liikkumisen ilon. Vinkkinä sen löytämiseen voin sanoa, että sinun pitää myös antaa itsellesi lupa tuntea hyvää oloa liikunnasta.

Tiivistettynä neuvoni: Anna itsesi nauttia juhlapyhistä ja niiden ruokailuista. Kun arkena palaa takaisin normaaleihin rytmiin ei viikonlopun syömiset näy missään.

Hyvää ja motivoivaa kevättä lukijani!

- Sinttumariaminttu

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Minun perheeni? / Millaisia perheitä voi olla?

Monissa ystäväni- kirjoissa, joita täytimme aina kavereiden kesken ala-asteella, kysytään, että keitä minun perheeseeni kuuluu. Tuo kysymys voi olla joillekkin todella helppo, joillekin ei niinkään. Monien ihmisten käsitys perheestä tarkoittaa heti biologista perhettä. Kaikilla kuitenkaan asia ei ole niin.            Esimerkiksi oma perheeni on minulle enemmän perhe täynnä vieraita ihmisiä. En tunne, enkä tavallaan edes halua tuntea heitä. Tottakai rakastan omia siskojaní ja he ovat omaa perhettäni. Nykyään isänikin on mukana elämässäni.              Kuitenkin jos ajattelen perhettä, en aina ajattele silloin biologista perhettäni. Tottakai hekin ovat jollain tapaa perhettäni: nimenomaan biologisesti. Mutta entäs kun oma perhe ei tunnu omalta?             Minulla on elämässäni monia muitakin todella läheisiä ihmisiä, jotka ovat minulle omalla tavallaan perhettä. Kaverit on omalla tavallaa...
Lue lisää

Onko olemassa hyviä ja pahoja tunteita?

Kuva
Heippa taas! Olen ihan kauhean pahoillani, että en ole saanut tänne pariin viikkoon uutta tekstiä. Minulla on takanani hyvin kiireisiä viikkoja, pitänyt tehdä paljon kurssitöitä ja kilpailutekstejä valmiiksi, sekä paljon aikaa on mennyt myös treenaamiseen ja psyykkiseen työhön.         Tänään aion puhua teille tunteista, niinkuin varmaan luittekin jo otsikosta. Olen itse joutunut jo pitkän aikaa miettimään tunteita. Jos nyt aluksi ruvetaan miettimään ihan perus tunteita. Ensimäiset mitkä tulevat mieleesi ovat varmasti ilo taikka suru, joillekkin saattaa tulla ahdistus tai pelko.  Ilon monesti ihmiset luokittelevat niihin "hyviin" tunteisiin, ja suru luokitellaan monesti "pahaan". Mutta miksi? Miksi luokittelemme tunteemmekin hyviiin- ja pahoihin tunteisiin? Ajatuskuva: Onko sinulla mielestäsi hyviä ja pahoja tunteita? Tosi asia kuitenkin on, että me tarvitsemme myös niitä "pahojakin" tunteita. Ilman surua, me emme voi tuntea iloakaan.  Surun k...
Lue lisää

Muodonmuutos prosessi -22kg!

Kuva
Heippatirallaa taas täälläkin puolella! Olen pitkään jo haaveillut tän tekstin kirjoittamisesta ja julkaisemisesta, sillä tämä on ollut yksi elämäni parhaimmista päätöksistä. Toisaalta tekstin julkaiseminen hiukan jännittää. Eli siis: Viime tammikuussa vaakamittari alkoi näyttää uhkaavasti huomattavaa ylipainoa. Tiesin, että ongelma oli ollut pitkäaikainen, ahmimisien ja liikkumattomuuden takia. Muistan kuinka minua ahdisti vuosia sitten, kun vaaka näytti yli 70 kiloa. Silloin olin päästänyt itseni vielä parisenkymmentä kiloa lihavemmaksi. Kun vaaka näytti tammikuun alussa sitä pelottavinta numeroa, 90kg, päässäni rasahti. Rupesin pohtimaan, että haluanko jatkaa tässä epäterveellisessä kierteessä, lihoa, lohtu syödä ja lihoa taas. Vai haluanko elää terveellistä, normaalivartaloisen elämää, energisenä ja hyvinvoivana. Halusinko parantua, vai halusinko jatkaa sairastamista. Tämä päätös ei missään tapauksessa tullut minkää muun ihmisen vaikutuksesta, että joku olisi haukkunut tai...
Lue lisää