Helpot ja nopeat reseptit 1

Heipparallaa taas täältä ruudun toiselta puolelta! Nyt ois taas aika keksiä uusia jujuja ja ihmisiä kiinnostavia blogitekstejä ja mikäs sen mielenkiintoisempaa kuin ruoka. Tässä tekstissä jaan siis lemppari reseptejä. Ne sopivat pääsääntöisesti niin laktoosittomille, gluteenittomille ja FOODMAP- ruokavalioisillekin!
Pistetäänpäs ensimäinen resepti uunille!


Marjapehmis/sorbetti.
Pahoittelen kuvan laatua! Kuvan otto hetkellä tuli vähän kiire :D


100g pakastemarjoja
1 pakastettu banaani (kannattaa pakastaa ilman kuoria)
0.25dl vettä, maitoa tai luonnonjugurttia

Sitten kaikki blenderiin ja sekaisin. mitä kauemmin blendaat, sitä "pehmismäisempää" se on. Mikäs olisikaan parempaa kuin kesähelteellä (tai talven hennoilla pakkasilla) syödä suussasulavaa pehmistä ;).



Aamun paras aloitus: Smoothiebowl!
Näitä voi oikeastaan tehdä mistä vaan, mutta jaan tähän oman lempparini.

100g pakastemarjoja
1prk maitorahkaa
1 banaani (ei pakollinen mutta tuo ihanasti makeutta)
ripaus chia-siemeniä
1dl mustikkakeittoa

Kaikki blenderiin ja sekaisin. Itse teen yleensä sauvasekoittimella suoraan lautaselle tai sheikkeriin jos on kova kiire.



Sitten viimeisimpänä (muttei vähäisimpänä) Kauraleipä!
Tämä on helpoin ja nopein leipä-ohje minkä olen koskaan löytänyt!

100g kaurahiutaleita
2 kananmunaa
suolaa
chia-siemeniä päälle (ei pakollinen)

Miksaa kulhossa sekaisin ja pellille joko kokonaisena tai pieninä sämpylöinä. Leipä ei oikeastaan turpoa yhtään uunissa, joten tuosta määrästä saattaa hyvällä tuurilla saada kaksi normaalikokoista sämpylää.


Tässä oli nyt minun tämän hetken lempi reseptit. Pistäkää ihmeessä testiin ja pistäkää kommenttiboksiin teidän reseptejä tai näiden reseptien onnistumisia!

Nähdään taas pian uuden tekstin muodossa!

- Sinttumariaminttu

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Minun perheeni? / Millaisia perheitä voi olla?

Monissa ystäväni- kirjoissa, joita täytimme aina kavereiden kesken ala-asteella, kysytään, että keitä minun perheeseeni kuuluu. Tuo kysymys voi olla joillekkin todella helppo, joillekin ei niinkään. Monien ihmisten käsitys perheestä tarkoittaa heti biologista perhettä. Kaikilla kuitenkaan asia ei ole niin.            Esimerkiksi oma perheeni on minulle enemmän perhe täynnä vieraita ihmisiä. En tunne, enkä tavallaan edes halua tuntea heitä. Tottakai rakastan omia siskojaní ja he ovat omaa perhettäni. Nykyään isänikin on mukana elämässäni.              Kuitenkin jos ajattelen perhettä, en aina ajattele silloin biologista perhettäni. Tottakai hekin ovat jollain tapaa perhettäni: nimenomaan biologisesti. Mutta entäs kun oma perhe ei tunnu omalta?             Minulla on elämässäni monia muitakin todella läheisiä ihmisiä, jotka ovat minulle omalla tavallaan perhettä. Kaverit on omalla tavallaa...
Lue lisää

Onko olemassa hyviä ja pahoja tunteita?

Kuva
Heippa taas! Olen ihan kauhean pahoillani, että en ole saanut tänne pariin viikkoon uutta tekstiä. Minulla on takanani hyvin kiireisiä viikkoja, pitänyt tehdä paljon kurssitöitä ja kilpailutekstejä valmiiksi, sekä paljon aikaa on mennyt myös treenaamiseen ja psyykkiseen työhön.         Tänään aion puhua teille tunteista, niinkuin varmaan luittekin jo otsikosta. Olen itse joutunut jo pitkän aikaa miettimään tunteita. Jos nyt aluksi ruvetaan miettimään ihan perus tunteita. Ensimäiset mitkä tulevat mieleesi ovat varmasti ilo taikka suru, joillekkin saattaa tulla ahdistus tai pelko.  Ilon monesti ihmiset luokittelevat niihin "hyviin" tunteisiin, ja suru luokitellaan monesti "pahaan". Mutta miksi? Miksi luokittelemme tunteemmekin hyviiin- ja pahoihin tunteisiin? Ajatuskuva: Onko sinulla mielestäsi hyviä ja pahoja tunteita? Tosi asia kuitenkin on, että me tarvitsemme myös niitä "pahojakin" tunteita. Ilman surua, me emme voi tuntea iloakaan.  Surun k...
Lue lisää

Muodonmuutos prosessi -22kg!

Kuva
Heippatirallaa taas täälläkin puolella! Olen pitkään jo haaveillut tän tekstin kirjoittamisesta ja julkaisemisesta, sillä tämä on ollut yksi elämäni parhaimmista päätöksistä. Toisaalta tekstin julkaiseminen hiukan jännittää. Eli siis: Viime tammikuussa vaakamittari alkoi näyttää uhkaavasti huomattavaa ylipainoa. Tiesin, että ongelma oli ollut pitkäaikainen, ahmimisien ja liikkumattomuuden takia. Muistan kuinka minua ahdisti vuosia sitten, kun vaaka näytti yli 70 kiloa. Silloin olin päästänyt itseni vielä parisenkymmentä kiloa lihavemmaksi. Kun vaaka näytti tammikuun alussa sitä pelottavinta numeroa, 90kg, päässäni rasahti. Rupesin pohtimaan, että haluanko jatkaa tässä epäterveellisessä kierteessä, lihoa, lohtu syödä ja lihoa taas. Vai haluanko elää terveellistä, normaalivartaloisen elämää, energisenä ja hyvinvoivana. Halusinko parantua, vai halusinko jatkaa sairastamista. Tämä päätös ei missään tapauksessa tullut minkää muun ihmisen vaikutuksesta, että joku olisi haukkunut tai...
Lue lisää