Hei Pieksämäki!
Hei rakkaat lukijani. Kuten olette huomanneet, en ole kirjoittanut tänne uutta tekstiä moneen kuukauteen.Olen ollut todella väsynyt, suorastaan turhautunut kun elämä on heitellyt minua tänä aikana. Minulla on ollut paljon hyviä ideoita, mitä kirjoittaisin, mutta en ole vain saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään niistä, sillä suru kaikesta, mitä joudun jättämään taakseni tällä viikolla on ollut todella raskas.
Muutan pois Pieksämäeltä.
Tämä ei ollut alunperin minun oma ajatukseni ollenkaan. Olin suorastaan shokissa, että minun täytyy muuttaa pois. Muuttamiseeni vaikuttaa erinäiset syyt, mutta yksikään niistä ei johdu Pieksämäestä tai siellä asuvista ihmisistä. Enemmänkin omista, henkilökohtaisista asioista.
Kuten osa teistä tietääkin, minulla on koulu kesken Pieksämäellä. Opiskelin Pieksämäen lukiossa ja sainkin siellä täyteen nyt kolme ihanaa vuotta. Tarkoitukseni oli kuitenkin käydä lukio neljään vuoteen niin, että siirtyisin viimeiseksi vuodeksi ns. aikuislukion puolelle. Se olisi ollut mahdollista myös Pieksämäellä, ja niin oli minulla suunnitelmissakin tehdä.
Tämä muutos ei siis johdu koulustakaan. Minä oikeastaan rakastin opiskella tuossa koulussa. Ilmapiiri oli mukavan rento ja suurinosa opettajista oli todella mukavia ja oppilaista välittäviä. Koulua pystyy käymään niin joustavasti kuin ikinä tarvitsee ja aikuislukio mahdollistaa sen, että jopa minä pystyn opiskelemaan sen määrän vaikka olen ollut useilla sairaslomilla lukukausien aika
Minulle Pieksämäki oli ensimäinen paikka, missä tunsin olevani kotona. Pieksämäki olikin minulle koti noin neljän vuoden ajan. Olen kiitollinen, että olen saanut kasvaa täällä nuoruudesta aikuisuuteen. Olen löytänyt täältä todella hyviä ystäviä ja tuttuja. Suurinosa ihmisitä välittävät toisistaan ja auttavat toisiaan hädän keskellä. Esimerkiksi sain talvella lukea pro Pieksämäen ryhmästä kuinka joku oli auttanut vanhusta auraamaan kotitietä.Vaikka Pro Pieksämäessä myös spekuloidaan paljon nuorten rettelöintiä ja ihmisten ajotyylistä olen saanut sieltä todella makoisat naurut moneen kertaan.
Monet nuoret nimittävät Pieksämäkeä Suomen Persereijäksi, minä pidän tätä todella kauniina paikkana, etenkin kesällä. Ranta on lähellä, suorastaan kaupungissa. Rantatie tuntui ihan viidakolta kun kävellessä kuuntelin lintujen viserrystä. Pieksämäellä on paljon ulkoliikuntapaikkoja, mutta harva käyttää niitä hyväksi. Onneksi Heini on ottanut käyttönsä nerokkaasti myös ulkoliikuntasalin.
Tästä päästäkin sitten Heini Väisäseen ja Kunnonkeskukseen. Pieksämäellä asuessani rakastuin liikuntaan. Siitä tuli hiljattain elämäntapa, jonka kunnostamisesta saan todellakin kiittää My bodyPOWERIN Heiniä. Kun aloitin hänen valmennuksessaan syksyllä sain tarvitsemaani lisä innostumista ja oikeasti käytännöllisiä vinkkejä. Opin jopa käyttämään niitä kuntosalin laitteita oikein, eikä minun tarvitse murehtia, meneekö treeni todella perille sinne lihakseen vai ei. Lisäksi olin myös Heinin juoksuvalmennuksessa, jonka jälkeen juoksin 10km Osmohölkässä ja tulin kolmaneksi. Kova treeniohjelma ja oikea tekniikka tuotti siis TODELLAKIN tulosta. Heini on myös perustamassa omaa kuntosalia! Voin todellakin lämmöllä suositella Heinin palveluita kaikille!Kiitos Heini vielä!
Pieksämäki on todella onnekas, kun kunnonkeskus kannustaa nuoria liikkumaan. Kunnonkeskuksella on siis erikseen nuorisojäsenyys, mikä on halvempi kuin normijäsenyys. Se motivoi ainakin minua aloittamaan kuntosalilla käymisen. Samalla siellä on paljon erilaisia jumppia ja salijäsenyyteen kuuluu myös kuntosaliohjauksia muutama kerta vuoteen.
Pieksämäellä on myös pitkään jatkunut Lucia-neito perinne. Älkää ikinä lopettako sitä! Olin viime vuonna 2017 Lucia-neito ja se oli yksi elämäni hienoimmista hetkistä. Läheskään kaikilla paikkakunnilla Suomessa ei ole sitä perinnettä enää, mutta minusta se on todella ihana ja sopiva juttu kokemuksena kaikille, tuoden valoa kaikille talven pimeyteen.
Olen ollut varmasti enemmän Pieksämäen lehdessä kuin keskiverto Pieksämäkelänen yhteensä. Tein tällä niin paljon kaikkea: Olin monta vuotta Nuorisoteatteri Puntissa, Olin Pieksämäen Lucioissa kolme vuotta sekä tein jutun Taran avulla yhdeksännellä luokalla. Kun minun traumaattinen tarinani julkaistiin myös tässä lehdessä, minua pelotti, mutta te otitte sen ihanasti vastaan. Minusta oli ihanaa kuulla, että olin lohduttanut teitä!Valon tuominen maailmaan on yksi unelmani!
Voin käsi sydämmellä rehellisesti sanoa, että nämä neljä vuotta ovat olleet elämäni parhaita vuosia tähän mennessä. Olisin halunnut vielä jäädä tänne, edes vuodeksi, mutta elämä vie minua nyt muualle. Kuka sen tietää jos muutan huudeille vielä joku päivä takaisin?
Olen mukana Suonenjoen Mansikkatyttö kilpailussa, ja edustan siinä Pieksämäkeä, kiitokseksi siitä, mitä kaikkea olen saanut kokea. Voit äänestää minua TÄÄLTÄ
Hei hei Pieksämäki ja Pieksämäkeläiset, toivottavasti nähdään vielä!
Muutan pois Pieksämäeltä.
Tämä ei ollut alunperin minun oma ajatukseni ollenkaan. Olin suorastaan shokissa, että minun täytyy muuttaa pois. Muuttamiseeni vaikuttaa erinäiset syyt, mutta yksikään niistä ei johdu Pieksämäestä tai siellä asuvista ihmisistä. Enemmänkin omista, henkilökohtaisista asioista.
Kuten osa teistä tietääkin, minulla on koulu kesken Pieksämäellä. Opiskelin Pieksämäen lukiossa ja sainkin siellä täyteen nyt kolme ihanaa vuotta. Tarkoitukseni oli kuitenkin käydä lukio neljään vuoteen niin, että siirtyisin viimeiseksi vuodeksi ns. aikuislukion puolelle. Se olisi ollut mahdollista myös Pieksämäellä, ja niin oli minulla suunnitelmissakin tehdä.
Tämä muutos ei siis johdu koulustakaan. Minä oikeastaan rakastin opiskella tuossa koulussa. Ilmapiiri oli mukavan rento ja suurinosa opettajista oli todella mukavia ja oppilaista välittäviä. Koulua pystyy käymään niin joustavasti kuin ikinä tarvitsee ja aikuislukio mahdollistaa sen, että jopa minä pystyn opiskelemaan sen määrän vaikka olen ollut useilla sairaslomilla lukukausien aika
Minulle Pieksämäki oli ensimäinen paikka, missä tunsin olevani kotona. Pieksämäki olikin minulle koti noin neljän vuoden ajan. Olen kiitollinen, että olen saanut kasvaa täällä nuoruudesta aikuisuuteen. Olen löytänyt täältä todella hyviä ystäviä ja tuttuja. Suurinosa ihmisitä välittävät toisistaan ja auttavat toisiaan hädän keskellä. Esimerkiksi sain talvella lukea pro Pieksämäen ryhmästä kuinka joku oli auttanut vanhusta auraamaan kotitietä.Vaikka Pro Pieksämäessä myös spekuloidaan paljon nuorten rettelöintiä ja ihmisten ajotyylistä olen saanut sieltä todella makoisat naurut moneen kertaan.
Monet nuoret nimittävät Pieksämäkeä Suomen Persereijäksi, minä pidän tätä todella kauniina paikkana, etenkin kesällä. Ranta on lähellä, suorastaan kaupungissa. Rantatie tuntui ihan viidakolta kun kävellessä kuuntelin lintujen viserrystä. Pieksämäellä on paljon ulkoliikuntapaikkoja, mutta harva käyttää niitä hyväksi. Onneksi Heini on ottanut käyttönsä nerokkaasti myös ulkoliikuntasalin.
Tästä päästäkin sitten Heini Väisäseen ja Kunnonkeskukseen. Pieksämäellä asuessani rakastuin liikuntaan. Siitä tuli hiljattain elämäntapa, jonka kunnostamisesta saan todellakin kiittää My bodyPOWERIN Heiniä. Kun aloitin hänen valmennuksessaan syksyllä sain tarvitsemaani lisä innostumista ja oikeasti käytännöllisiä vinkkejä. Opin jopa käyttämään niitä kuntosalin laitteita oikein, eikä minun tarvitse murehtia, meneekö treeni todella perille sinne lihakseen vai ei. Lisäksi olin myös Heinin juoksuvalmennuksessa, jonka jälkeen juoksin 10km Osmohölkässä ja tulin kolmaneksi. Kova treeniohjelma ja oikea tekniikka tuotti siis TODELLAKIN tulosta. Heini on myös perustamassa omaa kuntosalia! Voin todellakin lämmöllä suositella Heinin palveluita kaikille!Kiitos Heini vielä!
Pieksämäki on todella onnekas, kun kunnonkeskus kannustaa nuoria liikkumaan. Kunnonkeskuksella on siis erikseen nuorisojäsenyys, mikä on halvempi kuin normijäsenyys. Se motivoi ainakin minua aloittamaan kuntosalilla käymisen. Samalla siellä on paljon erilaisia jumppia ja salijäsenyyteen kuuluu myös kuntosaliohjauksia muutama kerta vuoteen.
Pieksämäellä on myös pitkään jatkunut Lucia-neito perinne. Älkää ikinä lopettako sitä! Olin viime vuonna 2017 Lucia-neito ja se oli yksi elämäni hienoimmista hetkistä. Läheskään kaikilla paikkakunnilla Suomessa ei ole sitä perinnettä enää, mutta minusta se on todella ihana ja sopiva juttu kokemuksena kaikille, tuoden valoa kaikille talven pimeyteen.
Olen ollut varmasti enemmän Pieksämäen lehdessä kuin keskiverto Pieksämäkelänen yhteensä. Tein tällä niin paljon kaikkea: Olin monta vuotta Nuorisoteatteri Puntissa, Olin Pieksämäen Lucioissa kolme vuotta sekä tein jutun Taran avulla yhdeksännellä luokalla. Kun minun traumaattinen tarinani julkaistiin myös tässä lehdessä, minua pelotti, mutta te otitte sen ihanasti vastaan. Minusta oli ihanaa kuulla, että olin lohduttanut teitä!Valon tuominen maailmaan on yksi unelmani!
Voin käsi sydämmellä rehellisesti sanoa, että nämä neljä vuotta ovat olleet elämäni parhaita vuosia tähän mennessä. Olisin halunnut vielä jäädä tänne, edes vuodeksi, mutta elämä vie minua nyt muualle. Kuka sen tietää jos muutan huudeille vielä joku päivä takaisin?
Olen mukana Suonenjoen Mansikkatyttö kilpailussa, ja edustan siinä Pieksämäkeä, kiitokseksi siitä, mitä kaikkea olen saanut kokea. Voit äänestää minua TÄÄLTÄ
Hei hei Pieksämäki ja Pieksämäkeläiset, toivottavasti nähdään vielä!
Kommentit
Lähetä kommentti