Minun perheeni? / Millaisia perheitä voi olla?

Monissa ystäväni- kirjoissa, joita täytimme aina kavereiden kesken ala-asteella, kysytään, että keitä minun perheeseeni kuuluu. Tuo kysymys voi olla joillekkin todella helppo, joillekin ei niinkään. Monien ihmisten käsitys perheestä tarkoittaa heti biologista perhettä. Kaikilla kuitenkaan asia ei ole niin.
           Esimerkiksi oma perheeni on minulle enemmän perhe täynnä vieraita ihmisiä. En tunne, enkä tavallaan edes halua tuntea heitä. Tottakai rakastan omia siskojaní ja he ovat omaa perhettäni. Nykyään isänikin on mukana elämässäni.
             Kuitenkin jos ajattelen perhettä, en aina ajattele silloin biologista perhettäni. Tottakai hekin ovat jollain tapaa perhettäni: nimenomaan biologisesti. Mutta entäs kun oma perhe ei tunnu omalta?
            Minulla on elämässäni monia muitakin todella läheisiä ihmisiä, jotka ovat minulle omalla tavallaan perhettä. Kaverit on omalla tavallaan enemmän sisaruksia kuin kavereita. Tappelemme, nauramme ja silti välitämme toisistamme. Pahatkaan riidat eivät tunnu vievän välejämme.
             Minulla on myös paljon aikuisia kavereita, jotka ovat minulle välillä ns. äitejä. He silittävät ja lohduttavat jos tulee paha olo. Hekin ovat minulle kuin perhettä.
 
Tämän tekstin pointti on siis se, että perheen ei tarvitse aina tarkoittaa biologista perhettä.

Tottakai on normaalia kehitystä alkaa ns. erottumaan jo vanhemmista ja rakentaa omaa perhettä, mutta minulla on ollut tällaista jo pitkään. Minua se ei oikeasti edes haittaa yhtään.

Kukaan ihminen ei pärjää ilman toisia ihmisiä, kavereita ja muita läheisiä. Oma perhe ei aina ole se paras mahdollinen, mutta onneksi on koko muu maailma ihmisiä joista voi "rakentaa" oman "perheen"

Kiitos kun luit tämän tekstin, nähdään taas!

Rakkaudella, Sinttumariaminttu

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tuhkasta nousi Mansikkatyttö

Osmon Superhölkkä, 3-sija!

Muodonmuutos prosessi -22kg!